Hormajärven nimistöä |
|
|
|
Hiidensaari, Hiidenlahti ja Hiidenkirnu Suomessa Agricola puhui hiisi-paikoista. Uuden Testamenttinsa alkupuheessa hän mainitsee Hiisi-nimisen olennon, joka on metsänhaltija, joka säätelee riistaa. Suomen hiisi-nimiset paikat ovat olleet myös kalmistoja ja kulttipaikkoja, joissa on kiviröykkiöitä. Lohjan murteessa hiisi taipuu (Hiiremmettä, hiirevvesi jne.). |
| Suomen hiisi-nimet liittyvät usein paikkoihin, joissa on karuja kallioita. Ne voivat olla kalliosaaria, järvien korkeita ja jyrkkiä rantakallioita kuten Hiidenvedellä. |
| Virosta
löytyy paljon Hiisi-nimisiä paikkoja.
Hiisi on tarkoittanut siellä:
1. Pyhä metsikkö, uhrilehto, kalmisto, myös paha paikka, horna, helvetti. 2. Metsän, veden tms. paha haltija, peikko; tarunomainen kookas olento, jättiläinen, lempo, hitto. 3. Lievähkö voimasana erilaisissa sanontatavoissa. 4. Murteissa hyhmäpatouma, hyytö. |
| Hiiden
funktio
oli kahdenlainen, se oli kalmisto ja kulttipaikka.
Suomalais-volgalaisen tavan mukaan vainajat haudattiin
lehtoihin, ja hautapaikka peitettiin kivillä, ettei vainajat
päässeet kummittelemaan.
Hiisi-instituutio on pakanuuden aikaisessa yhdyskunnassa edustanut sakraalisen arvostuksen varsin korkeaa astetta. Hiidenkirnu on ruotsiksi jättegryta, (=jättiläisen pata). |
|
Klupi eli Lupi -sanoilla on merkitys luoto. On myös henkilönnimet Klupp ja Glupp, jotka juontuvat nimestä Chlodobert. Monet Lohjanseudun vesistönimet palautuvat kalastus- ja eränautinnon aikaiseen vanhaan, monikieliseen henkilönimistöön. |
| Maastaipale Jantoniemen ja Talpelan, Hormajärven ja Talpelanlahden välinen kannas. Nimen loppuosa taipale tarkoittaa samaa kuin kannas. |
| Paloniemi on kylä Hormajärven ja Lohjanjärven välissä. Suomessa on paljon Palo-alkuisia nimiä ja niissä on usein kyse palosta. Metsissä on ollut paloaukeita. On myös todennäköistä, että nimi tulee henkilöstä nimeltä Palo. Kylän nimi on ruotsin kielellä Fagernäs, joka on suomeksi kaunis niemi. |
| Pelimäki Mäki, joka sijaitsee Talpelassa. Nimessä voi olla kyseessä esimerkiksi lintujen soidin eli peli. Nimi voi johtua myös henkilönnimestä. |
| Rouvasaari, Rouvaholma, Frunholmen nimi on vanha ja saarten nimet on liitettävissä vanhaan germaanien henkilönimistöön. Nimi voi johtua germaanien henkilönimestä Rowald, Hrodowald. Skandinaavis-germaaninen naispuolinen kauneuden, rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatar oli nimeltään Freya eli Freija, ja hänen nimensä esiintyi myös muodossa Frouva. |
| Talvia on vanhan torpan, sittemmin astutustilan nimi. Läheinen lahti on Talvianlahti. Joskus talvi-alkuiset paikannimet liittyvät talviteihin, joita pitkin reellä ajettiin sekä maata, että vesistöjä pitkin. |
| Lähde: Timo Eränkö, Aurlahden arvoitus ja Virmoon kuningas. Lohjan paikannimet, 2000. |