Hormajärvi yhdistys

  • Hormajärven hoito- ja kunnostussuunnitelma

    Tavoitteet ja yleiskuvaus

    Hormajärven Huoltokirja: Hoito- ja kunnostussuunnitelma vuosille 2012-2016 luettavissa kokonaisuudessaan PDF muodossa täältä

    Hormajärvi on karuhko, kirkasvetinen ja lähdevaikutteinen järvi jossa 1980-luvun loppupuolella alkoi ilmestyä voimakkaita kesäaikaisia sinileväkukintoja ja happikatoja. Huolestuneet asukkaat perustivat Hormajärvi-yhdistys ry:n järven tilan suojelemiseksi vuonna 1991. Aktiivinen yhdistys on toiminut eri tavoin järven suojelemiseksi, kerännyt varoja ja toteuttanut toimenpiteitä talkootöinä. Yhdistys teki vuonna 2006 järven ensimmäisen hoitosuunnitelman jaksolle 2007-2011.

    Hoitosuunnitelma perustui vuosina 1990 ja 2003 tehtyjen hajakuormitusselvitysten tietoihin, joiden mukaan järven ulkoinen ravinnekuormitus oli yli kaksi kertaa suurempi kuin järven laskennallisen sietokyky. Tavoitteena oli saada ulkoinen kuormitus saatava merkittävästi laskemaan ja samalla huolehdittava, että järven syvännealueen vesi ei pääsisi hapettomaksi. Hormajärven tilaa on seurattu jo 1960-luvun alkupuolella lähtien. Järvi on ollut myös monien tutkimusten kohteena ja se kuului yhtenä Project Aqua'n valtakunnallisesti tärkeisiin ja arvokkaisiin vesistöihin 1970- ja 80-luvuilla.

    Hormajärvi on luonnonsuojelullisesti tärkeä, sillä se on yksi Suomen harvoista järvistä, joissa esiintyy erittäin uhanalaista hentonäkinuohoa (Najas tenuissima). Kirkasvetisten ja luontaisesti rehevähköjen sekä pohjavesivaikutteisten järvien pohjassa kasvava hentonäkinruoho on Suomessa erittäin uhanalainen ja luonnonsuojeluasetuksen sekä Euroopan Unionin luontodirektiivin mukaan erityisesti suojeltava ja rauhoitettu kasvilaji.

    Hormajärven Huoltokirjassa on katsaus Hormajärven nykytilasta, sen tilamuutoksista ja suojelun tavoitetilasta. Kirjan sisältö jakautuu kolmeen eri osaan:

    1) Yhteenveto Hormajärven tilamuutoksista viimeisen 50-vuoden aikana, sekä edellisen hoitojakson (vuosina 2006-2011) aikana tehdyistä hoitotoimenpiteistä.

    2) Katsaus järven ekologiselle tilalle ja virkistyskäytölle asetettuihin tavoitteisiin.

    3) Uusi hoitosuunnitelma perusteluineen sekä suuntaa antava kustannusarvio vuosiksi 2012-2016.

    Hormajärven tila on selvästi parantunut, osittain kahden vuosikymmenen ajan jatkuneiden hoitotoimenpiteiden johdosta. Silti hoitotoimenpiteiden ja suojelun on edelleen jatkuttava täysimääräisenä, koska Hormajärven arvioidaan joutuneen rehevöitymisen noidankehään, jossa pohjalta vapautuvat ravinteet ylläpitävät järven rehevöitynyttä tilaa. Tämän kehityskulun kääntämiseksi tarvitaan edelleen vahvoja ponnisteluja sekä varojen keräämistä hoitotoimenpiteiden kustannusten kattamiseksi.

    Maataloudesta peräisin oleva kuormitus Hormajärveen on todennäköisesti vähentynyt 2000-luvun aikana, koska peltoala Hormajärven valuma-alueella on viime vuosina vähentynyt noin 15% rakentamisen ja aktiivitilojen vähentymisen takia. Myös asutuksesta peräisin oleva kuormitus tulee merkittävästi vähentymään lähiaikoina. Nyt toteutuneisiin ja suunnitteilla olevien vesiosuuskuntiin tulee kuulumaan suurin osa järven ympäristön kiinteistöistä (noin 85 %). Lisäksi hajakuormitusta pyritty hillitsemään rakentamalla merkittävimpiin ojiin hidasteita ravinteiden ja kiintoaineen kulkeutumisen vähentämiseksi valuma-alueelta ja pelloilta järveen.

    Hapetus Hormajärven läntisellä syvänteellä aloitettiin vuonna 2008 kahdella Mixos-pumpulla, jotka kierrättävät hapekasta pintavettä syvänteeseen. Alustavien mittaustulosten perusteella hapetus auttaa järven kokonaistilaa ja se on erittäin tehokas keino varmistaa syvänteen alusveden paremman happitilanteen ja hillitä sisäistä ravinnekuormitusta eli fosforin liukenemista syvänteen sedimenteistä.

    Hoitokalastusta on Hormajävellä tehty 2006-2009 ja jatkettu vuosina 2011-2015. Hoitokalastuksella on vaikutus järven kalakantoihin ja sitä kautta ekosysteemin toimintaan. Sen avulla poistetaan tehokkaasti fosforia ja parannetaan vedenlaatua sekä saadaan tietoa järven kalakannoista. Hoitokalastusta täytyy jatkaa useita vuosia, samalle kuin ulkoista kuormitusta järveen vähennetään, jotta sen vaikutukset voitaisiin selkeästi todentaa. Lohja-Muurla E18 moottoritien Karnaisten ja Lehmihaan tunneliosuuksien räjäytystöiden seurauksena Grönskogin puron Hormajärveen laskevan veden kokonaistyppipitoisuudet nousivat  keskimäärin kymmenkertaisiksi. Typpikuormituksen vaikutuksia ei voitu selkeästi todentaa järven ekologisen tilan muutoksissa, mutta neuvottelujen tuloksena tieyhtiö on tukenut Hormajärven kunnostamisohjelmaa usean vuoden ajan.

    Uuden vesienhoitolain vaatima Uudenmaan järvien ekologinen luokittelu valmistui vuonna 2008 ja se päivitettiin 2013. Biologisten laatutekijöiden perusteella Hormajärven nykyinen ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi. Vesienhoitolaki edellyttää, että vuonna 2015 kaikki vesistöt olisivat hyvässä ekologisessa tilassa, mikäli mahdollista kohtuullisin taloudellisin ja yhteiskunnallisten toimenpiteiden avulla.

    Uusi hoitosuunnitelma tähtää mahdollisuuksien mukaan Hormajärven ekologisen tilan parantumiseen, vuosien 2012 ja 2016 välisenä ajanjaksona toteutettavien toimenpiteiden avulla. Hoitosuunnitelman päämäärät ja toimenpiteiden prioriteettijärjestys sovittiin hallituksen ja työryhmän toimesta, perustuen myös asiantutkijoiden neuvoihin ja suosituksiin:

    1) Viemärihankkeiden toteutuminen etenee suunnitelmien mukaan sekä haja-asutuksen jätevesiasetuksen vaatimusten mukaisesti. Pyritään että vähintään 85% kiinteistöistä, rantasaunoineen, liittyy runkoviemäriverkkoon, sekä että loput kiinteistöt hoitavat jätevetensä nolla-toleranssi tavoitteen huomioon ottaen.

    2) Ojien hidasteet laitetaan kuntoon. Seuraavat vielä hoitamattomat ojat tarvitsevat toimenpiteitä (karttanumero ja nimi); 2 Koivulan pääoja, 40 Vanhankylänlahti, 15 Peltokunttu, 28 Talvian pääoja, 39 Sarvilan oja, 17 Opiston pohjukka. Lisäksi kunnostetaan jo aiemmin rakennettuja hidasteita ja varmistetaan, että ne toimivat tehokkaasti sekä pelloilta että luonnonhuuhtouman mukana tulevien ravinteiden sitomiseksi.

    3) Jatketaan syvänneveden hapetusta katkeamatta. Hapetuksen vaikutus on koko järven kannalta merkittävä hoitotoimenpide. Se on selkeästi lisännyt happipitoisuuksia läntisen altaan syvänteessä ja edistänyt sisäisen kuormituksen hillitsemistä. Sisäisen kuormituksen torjunta ja hapetuksen jatkaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta sedimenttien fosfori pysyy pohjassa eikä rehevöitymisen noidankehä voimistu.

    4) Jatketaan hoitokalastusta arvioidun tarpeen mukaisesti. Ulkoisen kuormituksen vähentämisen lisäksi ja sen tueksi, hoitokalastus on tehokas keino poistaa järvestä suhteellisen runsas määrä ravinteita sekä vaikuttaa järven ravintoverkon toimintaan rehevöitymisen vaikutusten vähentämiseksi. Hormajärven fosforitasoon suhteutettuna vuosittain poistettavan kalamäärän tulisi olla noin 17-23 kg hehtaarilta.

    5) Rakennetaan ja laitetaan kuntoon kosteikkoja ja suoja-alueita. Kosteikkojen rakentaminen ja hoito on tehokas keino vähentää maa- ja metsätalousalueilta tulevien ravinteiden määrää sekä myös luonnonhuuhtouman mukana tulevaa kuormitusta. Suoja-alueiden rakentaminen on maanomistajien vastuulla. Yhdistys voi välittää tietoa ja kannustaa suoja-alueiden rakentamisessa.

    6) Vedenpinnan alimman tason rajaus pohjapadolla. Arvioidaan mahdollisuus nostaa alimman vedenkorkeuden tasoa rakentamalla matala kynnys laskujokeen, joka vaikuttaisi järven sisäisiin prosesseihin, tukien ulkoisen kuormituksen samanaikaista vähentämistä.

    7) Kiinteistöjen ohjeistus oikeaan toimintaan. Asukkaiden oman toiminnan tehostaminen arjen teoissa on ensi arvoisen tärkeää: Tiedotusta ja valistusta nollatoleranssista on tehty ja tehdään edelleen.

    8) Vesikasvien niittäminen. Arvioidaan vesikasvien poiston tarve ja mahdollisuudet eri alueilla. Hankitaan järven asukkaiden käyttöön vesikasvien niittokone. Vesikasvien niittäminen parantaisi lyhytaikaisesti virkistysarvoa umpeenkasvaneilla alueilla, mutta ennen toimenpiteen toteuttamista on lisäksi selvitettävä uhanalaisen ja suojeltavan hentonäkinruohon esiintyminen alueella.

    9) Pohjan kalsiumperoksidikäsittely fosforin sitomiseksi. Menetelmästä on saatu alustavia myönteisiä tuloksia Rapulammella vuosina 2008-2009 tehdyssä tutkimuksessa. Käsittelyn vaikutuksista ja riskeistä ei ole vielä kuitenkaan saatu riittävää näyttöä, joten sen käyttöönotto vaatisi jatkotutkimuksia, joiden kustannukset ovat huomattavat.

    10. Mekaaninen kunnostus (sedimentin ruoppaus). Vain joissakin erityisissä ja tarkkaan harkituissa kohteissa voidaan arvioida ruoppauksen mahdollisuutta. Menetelmässä on kuitenkin paljon haittavaikutuksia, jotka saattavat ylittää mahdolliset hyödyt.

    Toimenpideohjelman kustannusarvio

    Vesistön hoito- ja kunnostustoimenpiteet ovat yleensä luonteeltaan pitkäkestoisia tai jatkuvia. Hankkeiden aloittaminen ja toteuttaminen edellyttävät riittävää ja jatkuvaa rahoituspohjaa.

    Rahan lisäksi talkootyön osuus on merkittävä. Jossain hankkeissa se on aivan välttämätön. Hormajärven asukkailla on edelleen tärkein osa järven kunnostustyössä. Yhdistys etsii jatkuvasti myös muita rahoitusmahdollisuuksia yhteiskunnan ja yritysten kautta.

    Toimenpiteet/ vuosi 2012 2013 2014 2015 2016 Yhteensä
    Ojat ja hidasteet 2000 2000 2000 1000 1000 8000
    talkootyö 1000 1000 1000 1000 1000 5000
                 
    Syvänteen hapetus 15000 15000 18000 18000 18000 84000
    talkootyö 500 1000 500 1000 500 3500
                 
    Hoitokalastus 5000 8000 8000 10000 10000 41000
    talkootyöt 5000 5000 5000 5000 5000 25000
                 
    Suoja-alueet 0 2000 2000 0 0 4000
    talkootyöt 500 500 500 500 500 2500
                 
    Pohjapato 0 2000 3000 0 0 5000
    talkootyöt 0 1000 2000 0 0 3000
                 
    Uudet hankkeet, tutkimus 0 2000 2000 2000 0 6000
                 
    Vesikasvien poisto 3000 1000 1000 1000 1000 7000
    talkootyöt 3000 3000 3000 3000 3000 15000
                 
    Mittaukset, analyysit 500 1500 1500 1500 1500 6500
    talkootyöt 1000 1000 1000 1000 1000 5000
                 
    Hankekulut 25500 33500 37500 33500 31500 161500
    talkootyöt 11000 12500 13000 11500 10500 58500
                 
    Kaikki yhteensä 220000

    Edellinen kustannusarvio on koko jakson kattava suunnitelma. Yhdistys toteuttaa hoito- ja kunnostusohjelmaa vuosittain tehtävän ja yleiskokouksen hyväksymän talousarvion mukaisesti.

    8. Kiitokset Walter Lindberg osallistui raportin taustatietojen kokoamiseen sekä kirjoittamiseen kesätyönään Länsi-Uudenmaan Vesi- ja Ympäristö ry:ssä. Suurkiitokset Walterille panoksesta raportin koostamisessa. Kiitokset myös LuVy:n toiminnanjohtajalle Jaana Lehtoselle myötämielisestä suhtautumisesta hankkeeseen. Anne-Marie Hagman, Sirpa Penttilä ja Petri Savola Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (ELY-keskus) antoivat tuloksia käyttöömme ja kommentoivat raporttia sen eri vaiheissa. Suurkiitokset heille ystävällisestä asiantuntija-avusta. Lisäksi kiitämme seuraavia henkilöitä, asiantutkijoita ja viranomaisia tiedoista, kommenteista ja neuvoista: Ismo Sainio, Lohjan maaseutusihteeri Ismo Malin, Lahden seudun ympäristöpalvelut. Seppo Hellsten, Heikki Mykrä ja Sari Mitikka, Suomen Ympäristökeskus

    9. Lähteet

    Forsell, J, Valpola, S. ja Salonen, V-P, 2003. Hormajärven sedimenttitutkimus. Loppuraportti. Helsingin Yliopisto. Geologian laitos

    Issakainen, J., .Kemppainen, E., Mäkelä, K., Hakalisto, S. ja Koistinen, M. 2011. Hentonäkinruoho (Najas tenuissima) ja notkeanäkinruoho (Najas flexilis) Suomen uhanalaisia lajeja. Suomen ympäristö 13/2011, Luonto, s. 223. Suomen ympäristökeskus. URN:ISBN: 978-952-11-3896-6. ISBN 978-952-11-3896-6 (PDF).

    Leka, J. 2007. Lohjan Hormajärven vesikasvillisuusselvitys vuonna 2007. Etelä-Savon ympäristökeskus. Uudenmaan ympäristökeskus.

    Marttinen, M. 1990. Hormajärven hajakuormitusselvitys. Länsi-Uudenmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Lohja. 38 s. + 6 s. liitteitä.

    Nykänen, A. ja Romantschuk, M. 2010. Järven alusveden ja sedimentin happitason nostaminen hitaasti happea luovuttavan peroksidin avulla. Tutkimusraportti, Helsingin yliopisto, Ympäristötieteen laitos, 24.10.2010.

    Oiva – ympäristö- ja paikkatietopalvelut. 2010. Valtion ympäristöhallinnon virastot Palomäki, A. 2007. Lohjan Hormajärven päällyslevätutkimus vuonna 2007. Tutkimusraportti 185/2007. Jyväskylän yliopisto. Ympäristöntutkimuskeskus

    Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3. Suomen Ympäristökeskus 2009.

    Puustinen, M., Koskiaho J., Gran V., Jormola J., Maijala T., Mikkola-Roos, M., Puumala M., Riihimäki J., Räty M. ja Sammalkorpi I., 2001. Maatalouden vesiensuojelukosteikot. VESIKOT-projektin loppuraportti. Suomen ympäristö 499

    Ramboll Oy. 2008. Arvio Hormajärveen kulkeutuneen typpikuormituksen määrästä. Karnaisten itäosan ja Lehmihaan tunnelityömaalta aiheutunut kuormitus. Työyhteenliittymä TYL E18. Ramboll, Finland Oy, viite: 82111234, 6.6.2008.

    Rekolainen, S. 1992. Maatalouden aiheuttamaa ympäristökuormitusta voidaan pienentää. Tiedonvirta 1992; (nro 2/1992): ss 3-4

    Sainio, I. 2011. Lohjan kaupunki. Suullinen tiedonanto

    Ulvi, T & Laakso, E. (toim.) 2005. Järvien kunnostus. Ympäristöopas 114. Suomen ympäristökeskus, 336 s. ISSN 1238-8602, ISBN 951-37-4337-3; 952-11-1847-4

    Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmasta, 2010 Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma.

    Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 1, 187 s. (2010); www.ely-keskus.fi/uusimaa/julkaisut

    Valjus, J. 2003. Hormajärven hajakuormitusselvitys. Lohjan Ympäristösuojelulautakunta

    Valjus, J. 2005. Hormajärven tila, kehitys ja kunnostus. Hormajärvi-yhdistys ry

    Valpasvuo-Jaatinen, P. 2007. Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito. Maatalouden ympäristötuen erityistuet. Maa- ja Metsätalousministeriö

    Vesi-Eko Oy 2011. Hormajärven Mixox-hapetuksen vuosiraportti 2010. Vesi-Eko Oy Water-Eco Ltd

    Vieltojärvi, O-P. 22.6.2011. www.ymparisto.fi. RiverLife. Osoite: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=77497&lan=fi Haettu: 29.6.2011

    Sivu 1 / 1