Hormajärven hoito- ja kunnostussuunnitelma

1. Hormajärvi, yleiskuvausta

2. Hormajärvi-yhdistys ry

3. Kunnostussuunnitelman tavoitetilan

asettaminen

3.1 Ekologinen tavoitetila

3.2 Virkistyskäytön tavoitetila

3.3 Muut tavoitteet

4. Toimenpideohjelma

4.1 Ulkoiseen kuormitukseen vaikuttaminen

Taulukko:
Typpi- ja fosforikuormituksen lähteet %

4.2 Sisäiseen kuormitukseen vaikuttaminen

4.2.1 Sisäisen kuormituksen tilanne

4.2.3 Kalaston hoito

4.2.4 Vesikasvien poisto ja rantasiisteys

4.2.5 Vedenpinnan korkeus

4.3 Muut toimenpiteet

4.4 Seuranta ja tiedonkeruu

4.5 Asukaslähtöisyys

4.6 Toimenpideohjelman 2007-2011 kustannusarvio

5. Yhteenveto

6. Lähteet

Hormajärvi, valuma-alue ( YVA 2003, Valjus 2005)

Hormajärven valuma-alue on enimmäkseen metsämaata, peltopinta-alan osuus on 9,5 % koko valuma-alueesta. Pellot sijaitsevat pääosin rantojen läheisyydessä. Pelloista noin 90 ha on aktiiviviljelyssä (v. 2005). Karjatiloja on kaksi. (Sainio 2006)

Valuma-alueella on noin 350 asuttua kiinteistöä, joista 80% on vapaa-ajan asuntoja. Uusi kaavoitus tuo järven tuntumaan noin sata uutta asuntoa. E18-moottoritie kulkee valmistuttuaan vuonna 2008 Hormajärven pohjoispuolitse.

Hormajärvi on luontaisesti, hitaasti rehevöityvä järvi. Ihmisen toiminta on vaikuttanut voimakkaasti järven kehitykseen. Jo 1950-luvulta on merkkejä lisääntyneestä rehevyydestä, seuraavina vuosikymmeninä rehevöityminen on nopeutunut. Pitkä viipymä ja itäisen altaan mataluus tekevät järvestä erityisen alttiin liialliselle kuormitukselle.

Käännepiste oli 1990-luvun alussa, jolloin järven puskurointikyky petti ensimmäisen kerran ja rehevöitymiskehitys näkyi lisääntyvänä kasvillisuutena ja toistuvina sinileväkukintoina. Syvänteessä alkoi esiintyä happikatoa ja fosforipitoisuus nousi jyrkästi lyhyessä ajassa.

Hormajärvestä on tehty hajakuormitusselvitykset vuosina 1990 ja 2003. Selvitysten välisenä aikana fosforikuormitus lisääntyi edelleen, typen kokonaiskuormitus sen sijaan väheni. Hormajärveen kohdistuva ulkoinen ravinnekuormitus ylittää 2,3- kertaisesti järven laskennallisen sietokyvyn. Pohjaan on keräytynyt runsaasti ravinteita, erityisesti fosforia.

Järven ekologinen tila voi huonontua rajusti ja arvaamattomasti, jos nämä pohjan sedimenttiin varastoituneet ravinteet vapautuvat.

Läntisen syvänteen happipitoisuus Alusveden happipitoisuus läntisellä syvänteellä kesäkerrostuneisuuden aikana alusvedessä talvikerrostuneisuusajan lopulla ja 15 m syvyydessä.

Happipitoisuus itäisen syvänteen havaintopisteessä. Läntisen syvänteen alusveden happi- ja fosforipitoisuudet kesäkerrostuneisuusaikana. (Sivun diagrammit Valjus 2005)

2. Hormajärvi-yhdistys

Hormajärvi-yhdistys ry perustettiin 15 vuotta sitten, v. 1991. Laukaisevana tekijänä olivat silloiset laajat sinileväkukinnot. Tätä ennen toimi 1960-luvun lopulla epävirallinen keskusteluryhmä pohtimassa toimia järven tilan parantamiseksi, vetäjänä limnologi Pasi Lehmusluoto, joka jo silloin oli huolestunut järven tulevaisuudesta.

Yhdistyksen sääntöjä laadittaessa otettiin erilaiset näkökulmat huomioon: yhdistyksen hallitus jakaantuukin eri intressiryhmien edustajille (loma-asutus, kiinteä asutus, maatalous, kalastus). Kaikkien yhteinen etu on järven tilan kohentaminen, kaikki ovat siksi myös mukana toiminnassa.

Yhdistyksen jäsenistö, 180 jäsentä on kattava otos järven vakituisista ja vapaa-ajan asukkaista. Jäsenistön tuki ja omaehtoinen työpanos on perusedellytys onnistuneelle toiminnalle. Myös hyvä yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa on välttämättömyys.

Yhdistyksen toiminnan kulmakiviä on ollut tiedotus- ja valistustoiminnasta, jossa erityistä painoa on asetettu asennemuokkaukselle mm. jäsenkirjeillä. Jokavuotisilla kyläjuhlilla on kasvatettu yhteishenkeä ja jaettu tietoa hyvien esitelmöitsijöiden avulla. Kesän 2006 kyläjuhlaan osallistui peräti 200 asukasta.

Hormajärvi kuului osana Karjaanjoki-Life-projektiin, jäsenet mittasivat mm. näkösyvyyttä ja auttoivat koekalastuksessa.

Yhdistys on toteuttanut useita järven tilaa parantavia toimenpiteitä:

o koeprojekti tuulivoimalla toimivalla hapettimella

o hoitokalastus

o kosteikkoprojekti

o vesikasvien poisto jne.

Yhdistys on teettänyt tai ollut mukana monessa Hormajärveen kohdistuvassa tutkimuksessa, näistä mainittakoon:

Hormajärven hajakuormitusselvitys (Jorma Valjus, 2003)

Hormajärven pohjasedimenttitutkimus (Forsell, Valpola ja Salonen, Helsingin Yliopisto, Geologian laitos, 2004)

Hormajärven tila, kehitys ja kunnostus (Jorma Valjus, 2005).

Yhdistyksen taloudelliset ja muut voimavarat ovat rajalliset. Tästä syystä yhdistyksen hallitus kutsui alkuvuonna 2006 lisää rantojen asukkaita toimintaan järven hyväksi, jolloin perustettiin Pro Hormajärvi-ryhmä.

Sen tavoitteena on tukea yhdistyksen hallitusta, tuottaa ideoita ja apua rahoituksen ja operatiivisten toimien järjestämiseen, pitää yllä positiivista julkisuuskuvaa ja Hormajärven hyvää statusta. Tämä osaltaan kertoo siitä, että Hormajärven asukkaat ovat todella sitoutuneet työhön järven suojelun puolesta.

Hormajärvi-yhdistys on fokusoinut lähivuosien toimintamalliksi käsitteen `nollatoleranssi’. Sen hengessä asukkaat sitoutuvat torjumaan kaiken järveä uhkaavan likaamisen.

3. Kunnostussuunnitelman tavoitetilan asettaminen

Ihmistoiminnan ansiosta Hormajärven luontainen kehitys on riistäytymässä hallinnasta ja järven luontainen puskurointikyky on ylitetty. Päällisin puolin järven tila näyttää kohtuulliselta, mutta tilanne voi nopeasti huonontua nykyisestä. Rehevöitymiskehitys on katkaistava ja kunnostustoimin on saavutettava uusi tasapainotila.

Mitä huonommaksi järven tila on mennyt, sen vaikeammaksi ja kalliimmaksi sen kunnostaminen tulee. Hormajärven kohdalla ollaan nyt hyvin kriittisessä vaiheessa. Kunnostuksessa on löydettävä ne toimet, joilla vaikutetaan kehityskulun syihin. Lisäksi on tarpeen suorittaa toimenpiteitä, joilla korjataan jo ilmenneet ongelmat.

Hormajärven tuleva kehitys vaikuttaa koko sen valuma-alueen ja lähiympäristön houkuttelevuuteen ja viihtyvyysarvoihin.

3.1. Ekologinen tavoitetila

Yleiseurooppalainen tavoite on, että vesistöjen ekologinen tila on hyvä vuoteen 2015 mennessä. Nyt valmisteilla oleva Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelma kattaa myös Länsi-Uudenmaan vesistöt. Tässä suunnitelman tahtotilassa on mukana myös Hormajärvi-yhdistys ry.

Ekologinen tavoitetila Hormajärvellä on haitallisen kehityksen pysäyttäminen. Tämä vaatii:

- nykyisen ulkoisen kuormituksen merkittävää vähentämistä

- uusien kuormituslähteiden synnyn estämistä

- sisäisen kuormituksen vähentämistä

3.2. Virkistyskäytön tavoitetila

On kannatettavaa, että järveä hyödynnetään virkistyskäyttömielessä mahdollisimman monipuolisesti. Harrastukset ja virkistystarpeet sitovat käyttäjänsä vesistöön ja synnyttävät myös aidon kiinnostuksen sen tilaan ja suojeluun.

Käyttömuotoja on lukuisia kuten uiminen, sukeltaminen, veneily, kalastus, järviluonnon tarkkailu jne. Virkistäytymistä pelkistetyimmin on siirtyminen rauhalliseen luonnonympäristöön kiireisen arkipäivän vastapainoksi; Hormajärven sijainti pääkaupunkiseudun tuntumassa antaa tähän mitä parhaat mahdollisuudet.

Puhdas ympäristö ja puhdas järvi tarjoavat parhaat mahdollisuudet virkistyskäyttöön, jonka edellytyksiä luovia tavoitteita ovat:

- leväkukintojen vähentäminen,

- liiallisen vesikasvuston vähentäminen rajatuilta alueilta

- kalakannan toivottu rakenne.

3.3. Muut tavoitteet

Muut tavoitteet liittyvät mm. koko valuma-alueen ympäristökysymyksiin sekä maankäytön monimuotoisuuteen.

Kaavoituksella ja yhdyskuntatekniikalla, esimerkiksi järven ympäristön haja-asutusalueen nopeutetulla vesihuollon rakentamisella, on oma merkittävä osuutensa Hormajärven tulevaisuudelle. Kansalaisyhteiskunnan kehittäminen osaltaan auttaa suotuisan mielipideilmaston luomisessa, eri yhteistyötahojen vuorovaikutus aktivoi ihmisiä toimintaan. Tavoitteena on:

- säilyttää nykyiset elinkeinot,

- turvata ympäristöllisesti ja maisemallisesti herkät alueet

- pitää asutus ja virkistysalueet tasapainossa.

Koko Hormajärveä kattava osayleiskaavaluonnos otti moniin em. kysymyksiin kantaa, mutta kaavahanke valitettavasti raukesi. Luonnoksen kokonaisnäkemyksen hengessä yksittäisiäkin hankkeita voidaan silti viedä eteenpäin.

Hormajärven erityisluonne sekä sijainti lähellä Helsinkiä ja Turkua ovat olleet syinä, että järveä on tutkittu vuosikymmenten ajan ja siitä on tehty monia yliopistotason opinnäytteitä. Tämän statuksen säilyttäminen ja edelleen kehittäminen on toivottava suunta tulevaisuudelle.

Kaikkien ranta-asukkaiden ja muiden järven käyttäjien sitoutuminen tavoitteisiin on perusedellytys. Lisäksi muut intressiryhmät on voitava saada hankkeen taakse. Tämä vaatii läpinäkyvää toimintaa ja tehokasta tiedotusta.

4. Toimenpideohjelma

Hormajärvi-yhdistys ry asetti vuoden 2006 tavoitteeksi luoda seuraavan keskipitkän ajan kunnostus- ja hoitosuunnitelman. Pro Hormajärvi-liike on osallistunut ohjelman ja toteutusvaihtoehtojen ideoimiseen.

Ohjelma kattaa vuodet 2007 - 2012. Sen perusajatuksena on olla monipuolinen, eri näkökulmista lähtevä ja realistinen toimenpideohjelma, joka tähtää Hormajärven säilyttämiseksi ekologisilta ja muilta arvoiltaan ainutlaatuisena vesistönä nykyisille ja tuleville sukupolville.

Ohjelman toteutus on tavoitteiltaan ja toteutuskustannuksiltaan haastava. Mutta se on mahdollinen. Yhdistyksen laajan jäsenistön kannatus sekä tahtotila toimintaan ja talkootyöhön luovat ohjelmalle vahvan perustan. Toimenpideohjelma jakaantuu ekologisten tavoitteiden osalta ulkoisen ja sisäisen ravinnekuormituksen osioihin. Virkistyskäyttö ja muut osatavoitteet on eroteltu omiksi osioikseen.

Tehdyt tutkimukset ja selvitykset osoittavat, että Hormajärven ulkoinen kuormitustaso on nykyisin aivan liian suuri järven puskurointikyvylle. Jos tähän tasoon ei voida merkittävästi puuttua, ei pitkäaikaisia tuloksiakaan ole odotettavissa. Ulkoiseen kuormitukseen on voitava vaikuttaa koko valuma-alueen sisällä kaikin mahdollisin toimin.

Pohjan sedimenttiin ja kalastoon sitoutuneet ravinnemäärät ovat suuret. Sisäiseen kuormitukseen vaikuttamalla voidaan vähentää riskiä, että kyseiset ravinteet vapautuvat veteen esimerkiksi levien käyttöön. Tämä on pitkäjännitteinen ja taloudellisesti raskas tehtävä, mutta se on välttämätön.

4.1 Ulkoiseen kuormitukseen vaikuttaminen

Koko Hormajärven tulevan kehityksen kannalta on välttämätöntä saada nykyinen ulkoinen kuormitustaso alenemaan. Ihmisen toimista aiheutuvaa kuormitusta tulisi aina vähentää parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaan.

Jos ulkoinen kuormitus onnistutaan rajoittamaan järven sietokyvyn mukaisesti, saavutetaan lopulta uusi tasapainotila, mutta prosessi voi kestää vuosikymmeniä.

Asutuksen päästöjen väheneminen on kiinni monesta eri tekijästä.

- vanhojen loma-asuntojen ja saunojen jätevesijärjestelmät eivät vastaa uusien määräysten vaatimuksia. Järjestelmien parannuksia on voitava nopeuttaa. Määräysten ylimenovaihe vapaa-ajan asunnoille vuoteen 2014 on turhauttavan pitkä, kun ajatellaan kuormituksen vähentämistä.

- Vapaa-ajan asuntojen käyttö ja muuttaminen ympärivuotisiksi on lisännyt suosiotaan, tämä suurentaa myös kuormituksen määrää.

- Hormajärven valuma-alueen kiinteistöistä vain osa on

viemäriverkoston piirissä. Verkoston laajentaminen on suotavaa varsinkin niillä alueilla, joissa on talviasuttavia kiinteistöjä.

Kaikilla ranta-asukkailla on mahdollisuus toiminnallaan vaikuttaa omaan hajakuormitukseensa. Hormajärvi-yhdistys on lanseeraamassa ranta-asukkaille ajatuksen nimeltä "nolla-toleranssi". Kiteytettynä:

- järveen ei lasketa mitään siihen kuulumatonta

- Pidetään kiinteistön jätevesiasiat, roska-huolto ja kompostit kunnossa,

- hoidetaan ranta siistiksi,

- ei pestä mattoja laitureilla, ei autoja liian lähellä rantaa

Ei lasketa mitään järveen!

Kun tämä ajatus saadaan informaation keinoin sisäistetyksi jokaisen ranta-asukkaan arkipäivään, tuloksia hajakuormituksen vähentämisessä saavutetaan.

4.2 Sisäiseen kuormitukseen vaikuttaminen

4.2.1 Sisäisen kuormituksen tilanne

Sisäisen kuormituksen näkökulmasta Hormajärvi on selvästi kaksijakoinen. Hormajärven sedimenttitutkimuksen tulokset kertovat tasaisesta, luonnontilaisesta sedimentaatiosta, joka on jatkunut hyvin pitkän ajan. Ensimmäinen muutos havaitaan 1800-luvun loppupuolella: sedimentaation häiriö liittyy todennäköisesti silloin tehtyyn vedenpinnan laskuun.

Ensimmäiset vakavat merkit

Ensimmäiset vakavat merkit rehevöitymiskehityksestö löydetään 1950-luvun loppupuolelta, jolloin sedimentin fosforipitoisuus kasvaa voimakkaasti. Rehevöitymiskehitys on ollut 1960-luvulta alkaen nopeasti etenevä ja se on tapahtunut molemmissa altaissa.

Läntinen allas on puskuroinut rehevöitymisen vaikutuksia kohtuullisesti, mutta itäinen allas on selvästi rehevöitynyt, ja kehitys jatkuu edelleen rehevöityvänä. Sedimentin puskurivaikutusta ei itäisellä altaalla ole havaittavissa.

Sedimenttitutkimuksessa arvioitiin, että läntisen altaan yli 15 metrin syvyisellä, 45 ha:n alueella on pintasedimentissä fosforia noin 18 000 kg, josta Fe/Al-sidonnaista noin 3 500 kg. Itäisen altaan syvänteen sedimentti sisältää vähemmän fosforia kuin matalamman veden alueen pintasedimentti. Yli 10 m syvän ja noin 21 ha:n alueen sedimenttimäärä on 1 400 kg, josta Fe/Al-sidonnaista 140 kg.e (Forsell 2005)

Itäisen altaan tila on heikompi ja epästabiilimpana se on vaikeammin hallittavissa kuin läntinen allas. Itäisen altaan tilaa heikentää jatkuvasti käynnissä oleva sisäkuormitusprosessi.

Läntisen syvänteen fosforivaranto verrattuna esimerkiksi vuotuiseen ulkoiseen kuormitukseen on niin suuri, että purkautuessaan se voi huonontaa veden laadun dramaattisesti.

4.2.2 Hapetus

Syvänteiden alusveden hapetus ehkäisee happikatojen syntyä ja fosforin liukenemista pohjasedimentistä. Hapetuksen perusideana on turvata aerobisten kuluttaja- ja hajottajaorganismien hapensaanti ja hajotuskyky samalla hidastaen liiallista fosforin kiertoa.

Hormajärvellä hapetuksen toteutus on

- tehokkainta järjestää läntisen altaan syvänteessä, missä kuormituspotentiaali on suuri

- Hapetus auttaisi kuitenkin myös itäistä allasta tasapainotilan saavuttamisessa.

Hapetuksen menetelmävalinta ja mitoitus selvitetään erikseen omana hankkeena. Hormajärvellä tuulivoiman avulla pyörinyt hapetin asennettiin läntiseen syvänteeseen syyskuussa 1996, mutta se rikkoutui myrskyissä lopullisesti lokakuussa 1998.

4.2.3 Kalaston hoito

Kalaston hoito, osana ravintoketjukunnostusta, palvelee kunnostusohjelman ekologisia tavoitteita. Kaloihin sitoutuu tuorepainosta 0,6 - 0,8 % fosforia ja yli 2,5 % typpeä. Se on kannattavaa poistaa sisäisestä kierrosta. Pöyhiessään pohjaa särkikalat vapauttavat ravinteita sedimentistä.

Hormajärven särkikalakanta on lajistoltaan epätavallinen, muiden kuin särjen osuus on pieni. Kalaston rakenteeseen on varsin lyhyessä ajassa tullut selvä muutos. Suutari, särki- ja ruutanakannat ovat voimakkaasti vahvistuneet erityisesti itäisellä altaalla, mutta muuallakin roskakalaa kertyy pyydyksiin runsaasti. Kutuaikana särkeä saadaan erityisesti matalilla vesialueilla.

Hoitopyynti pauneteilla ja katiskoilla on aloitettu vuonna 2006. Hoitopyyntiä jatketaan tehostetusti ja kokemuksista viisastuneena tulevina vuosina. Ensimmäisen vuoden saalis oli jo komea: noin 8000 kg, josta särkeä 90%. Lisäksi monet ranta-asukkaat osallistuivat särkikalojen pyyntiin katiskoillaan ja poistamalla särjen kutua kututuroilla.

4.2.4 Rantasiisteys ja vesikasvien poisto

Hormajärvellä on poistettu pienimuotoisesti kelluslehtisiä vesikasveja usean vuoden ajan rajallisilta lahtialueilta. Tavoitteena on

- säilyttää matalien lahtien kelpoisuus eri virkistyskäyttömuodoille,

- parantaa veden liikkuvuutta

- kohentaa vesimaisemaa.

Hormajärvi-yhdistys ry kannustaa ranta-asukkaita kaikenpuoliseen rantasiisteyteen ja omatoimiseen vesikasvien poistoon.

4.2.5 Veden pinnan korkeus

Pohjapadon rakentaminen Hormajärven ainoaan laskupuroon on teknisesti helppo ja taloudellisesti järkevä tapa nostaa lievästi keskiveden pintaa, esim. 10 cm. Tällä nostolla, osana laajempaa kokonaisuutta, olisi positiivinen vaikutus erityisesti itäisen altaan matalien osien virkistyskäytölle ja veden virtaukselle. Pohjapatohankkeen yhteydessä on keväällä 2003 aloitettu vedenpinnan vakioitu seuranta, joka jatkuu edelleenkin.

4.3 Muut toimenpiteet

Järven käyttökelpoisuus ja kehitys on tärkeää koko valuma-alueelle ja lähiympäristölle. Hormajärven sijainti Karnaisten korpialueen kyljessä luo mahdollisuuden monipuoliselle virkistys-, harrastus- ja liikuntatoiminnalle. Alue on jatkossa entistä helpommin saavutettavissa.

Pohjois-Lohjalle tulee kohdistumaan voimakas asutuksen kasvu jo lähimpien vuosien aikana. Tämä lisää Hormajärven ja sen valuma-alueen yleistä merkitystä. Kaavoitettavien alueiden lähituntumassa, Hormajärven eteläpäässä, on yksi Lohjan kaupungin ylläpitämistä uimarannoista.

Maankäytön suunnittelu ja kunnallistekniikan rakentaminen ovat avainasemassa tulevaan kehitykseen. Kokonaistavoitteena on säilyttää tasapaino vakituisen asutuksen, vapaa-ajan asutuksen, elinkeinotoiminnan ja virkistysalueiden välillä. Hormajärvi-yhdistys osallistuu intressiryhmänä suunnitelmien valmisteluun.

4.4 Seuranta ja tiedonkeruu

Järven tilan ja sen kehityksen tunteminen lisää kunnostuksen tavoitteiden realistisuutta. Hormajärven kohdalla tutkimus- ja seurantatuloksia on monipuolisesti jo vuosikymmenten takaa. Tämä tietopohja on perusta toimenpiteiden suunnittelussa. Uudet tutkimukset ja seurannat ovat välttämättömiä, jotta toteutettujen hankkeiden vaikutukset ja hyötysuhteet voidaan selvittää. Ranta-asukkaiden näkösyvyyden mittaukset ja muu tiedonkeruu tukevat asiantuntijatason tutkimuksia.

4.5 Asukaslähtöisyys

Asukaslähtöisyys on kunnostushankkeen onnistumisen perusta. Läpinäkyvä tiedottaminen toimenpiteistä ja niiden tuloksista luo uskottavan pohjan. Internetpohjainen tietokanta on toimivin ratkaisu jakaa ajankohtaista tietoa sitä haluaville.

4.6 Toimenpideohjelman kustannusarvio vuosille 2007 - 2011

Kustannusarvio on erillisellä liitteellä.

5. Yhteenveto

Hormajärvi on ominaisuuksiltaan ainutlaatuinen, kansallisesti että kansainvälisesti tunnustettu Etelä-Suomen järvi. Ihmisen vaikutuksesta Hormajärven rehevyys on voimakkaasti lisääntynyt. Ihminen voi vaikuttaa myös tilannetta parantavasti. Hormajärvi-yhdistys ry:n jäsenistö on vahvasti sitoutunut toimintaan järven paremman tulevaisuuden puolesta. Tehtävä on iso ja kestoltaan pitkä. Tämä toimenpideohjelma on toteutuessaan laajuudeltaan ja tavoitteiltaan merkittävä panostus Hormajärven pelastamiseksi.

6. LÄHTEET

Forsell,J. 2005. Kolmen Etelä-Suomalaisen järven rehevöitymiskehitys viimeisen sadan vuoden aikana Helsingin Yliopisto, Geologian laitos Komitean mietintö 1977. Erityistä suojelua vaativat vedet. Maa- ja metsätalousministeriön suojeluvesityöryhmä 49/77. Helsinki Sainio, I. 2006 Lohjan kaupunki Tiedonanto

Työryhmän mietintö 1992. Erityissuojelua vaativat vesistöt. Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän mietintö, Ympäristöministeriö. Työryhmän mietintö 63 1992. Helsinki

Valjus, J. 2003 Hormajärven hajakuormitusselvitys Lohjan Ympäristönsuojelu lautakunta

Valjus, J. 2005 Hormajärven tila, kehitys ja kunnostus Hormajärvi-yhdistys ry