Hormajärven historiafoorumi

Irma Rouhiainen - - 14.04.2008 10:40

Perimätieto kertoo, että Talvian tila on ollut aikoinaan Paloniemen kartanon metsänvartijan virka-asunto.

Helsinkiläinen paperikauppias Herman Lindell omisti tilan ennen sotia, ja siltä ajalta on muutama jutun poikanen tiedossa.

Tilan kaikkien rakennusten ovet oli merkitty numeroiduin, valkoisin emalilaatoin, ja avaimissa tietysti kilisi oma numerolaatta. Joka ilta piti tarkistaa, että avaimet olivat paikoillaan - oi voi piikasta tai renginjuntturaa, joka oli avaimen jonnekin jättänyt. Ainakin viljamaksiinin, mostiinaksi nimetyn, avaimet ovat tallella, eivätkä ne ole mitään pikkuisia taskunpohjalle häviäviä, vaan kokoa on 20 senttiä ja painoakin tuntuvasti.

Konsuli Lindell - näin kertoo tarina- lähti kesäisin illansuussa kävelylle rantaa pitkin. Piikatyttönen lähettetiin etukäteen kahvi- ja punssitarvikkeet korissa näköalapaikalle, joka oli kaunis kallionnyppylä Arolanlahdella. Siellä virvokkeet nautittiin illan rauhassa.

Mielikuvitus voi vaatettaa konsulin tyylikkääksi herrasmieheksi: olkihattu, vaalea takki ja valkeat housut, kissimirri kaulassa, olisiko vielä illan viileyttä vastaan harmaat damaskit kenkien päällä, hopeapäinen kävelykeppi... Oliko silloin vielä vastakkaisella Haavaistenniemellä huvila, josta on enää jäljellä vedenrajaan johtavat kiviportaat - pian nekin on koivujen kätkössä.


Paloniemestä kävi 18.1.2008 ja kirjoitti:

Paloniemen kivinavetassa on toiminut myös tiilitehdas. Savi kaivettiin suosta ja poltettiin uuneissa.

Paloniemen postiosoite oli ennen Hormajärvi koska Pohjanmaalla on Paloniemi -niminen paikka. Nykyään postiosoitteissa on Lohja.

Kulku Lohjan kauppalasta Hormajärvelle helpottui
kävi 7.1.2008 ja kirjoitti:

Muutoksia Hormajärven läheisyydessä 1800-luvulla:

Lohjanjärven rantaviiva oli
runsaat 1,5 metriä nykyistä korkeammalla ennen 1800-
luvulla suoritettuja järvenlaskuja.

Aina 1840-luvulle
saakka Lohjan kauppalasta Hormajärvelle vievän kulkuväylän, Lohjanjärven Hiidensalmen saattoi
ylittää vain veneillä eikä ajoneuvojen yli viemisen
mahdollistanutta lauttaa vielä ollut. 

1840-luvulla Hiidensalmen yli
järjestettiin lauttayhteys;
lautturille silloin rakennettu talo on edelleen jäljellä salmen
länsipuoleisella rannalla tien pohjoispuolella.

Vuonna 1882 salmen yli rakennettiin ensimmäinen, puusta tehty
silta.

Vuonna 1925 kyseinen silta korvattiin betonirakenteisella, jonka valmistumisesta
kertova alkuperäinen graniittilaatta on
muistomerkinomaisesti pystytetty nykyisen
vuonna 1967 valmistuneen kolmannen sillan vierelle.

Kulku Lohjan kauppalasta Hormajärvelle helpottui 1800-luvun puolivälissä.

Lähde: Lohjan kaupungin nettisivut, Torsti Salosen kirjoitus
http://www.lohja.fi/hiidensalmi/images/liitteet/kulttuurihistoriaa_teksti.pdf



Rautakaudesta kävi 7.1.2008 ja kirjoitti:

Varhaiskausista löytyi Lohjan kaupungin nettisivuilta
rautakaudesta ja Hiittisistä tällainen teksti:

RAUTAKAUSI (n. 500 eKr-1150 jKr)

Rautakauden keskivaiheilta,
kansainvaellus- ja merovingiajalta (400-800 jKr)
hautalöytöjä on Hiittisistä ja Lohjansaaren Paavolasta.

Varsinkin Hiittisten Ribackenin tuhoutuneesta
haudasta peräisin olevat miekka ja keihäänkärki
merovingiajalta ovat Lohjalla toistaiseksi ainutlaatuisia.

Rautakauden lopulta, pakanuuden ajan
päätösjaksolta ei tietoa Lohjan elämänmenosta juurikaan ole.

Nimistöntutkimus liittää Hiisi –nimistön esihistoriallisiin
– varsinkin rautakautisiin –
pyhiin kultti- ja palvontapaikkoihin. Sen mukaan Hiisi –nimistö on
pakanuudenaikaisessa yhteiskunnassa edustanut uskonnollisen arvostuksen varsin
korkeaa astetta.

(Rautakaudella asutus alkoi vakiintua.
Väestö asui ilmeisesti yksittäin sijaitsevissa taloissa
tai enintään muutaman talon käsittävissä kylissä.
Elanto hankittiin maata viljellen, metsästäen ja kalastaen.

Viljely oli rautakaudella todennäköisesti kaskiviljelyä,
mutta myös peltoviljely alkoi tuolloin yleistyä.
Pellot olivat pieniä, enintään muutaman aarin kokoisia
ja ne oli muokattu hiekka- ja hiesuperäiseen
maahan. Viljelylajeina olivat ohra, vehnä, ruis,
kaura, herne, nauris ja pellava sekä mahdollisesti
monia lääke-, mauste- ja värikasveja.)

Historian havinaa kävi 6.1.2008 ja kirjoitti:

Saimme syksyn alussa nauttia historialuennosta Torsti Salosen vetämänä. Aiheena olivat Hormajärven kulttuurihenkilöt.
Tässä myös hieman lisätietoa aiheesta:

Tässä linkki kuninkaan kartastoon v. 1783, jossa näkyy mm. Jantoniemi

http://www.sci.fi/~torstis/lohja/kuvat/1783/178365d.htm

  Esitelmässä keskityttiin kartanoihin ja suuriin talonpoikaistiloihin, jotka olivat keskeisellä sijalla uusien ajatusten ja alueen kehittymisen kannalta.

Mainittiin myös varhaiselta aikakaudelta eräs kunnianhimoinen tilanomistaja Karnaisista, jonka mahtava kivinavetta kilpaili erään toisen paikallisen herran asumusten kanssa.

Vanhasta kartasta v. 1913 näimme, että silloiset huvilat oli merkitty karttaan viirimerkillä, kuten Villa Granstedt ja Hormalund. Tässä linkki vuoden 1913 karttaan, jossa Humppilanniemi on Ulvalan holma.

http://www.sci.fi/~torstis/lohja/kuvat/1913-2.jpg

Humppilanniemi on aikoinaan ollut saari, (ruotsiksi holm = saari).

Tässä vielä linkki vuoden 1783 karttaan, jossa on näkyvissä myös Humppilan tila.

http://www.sci.fi/%7Etorstis/lohja/kuvat/1783/178347f.htm

Huvilakulttuurista

Ote Lohjan kaupungin nettisivuilta:

"Lohja sijaitsee Etelä-Suomen suurimman järven,
Lohjanjärven rannalla.
1800-luvun lopulta lähtien järven rantamille alkoi
nousta pääkaupunkiseudun säätyläisten ja varakkaiden
 virkamiesperheiden huviloita.

Matka Lohjalle tehtiin rautateitse ja matkaa
jatkettiin Lohjankylästä höyrypurrella.
Perhe tuli huvilalle kesäkuun alussa palvelijoineen
ja suurine tavarapakaaseineen.
Koko kesä oltiin huvilalla ja kaupunkiin palattiin
vasta elokuun lopussa juuri ennen koulun alkua.
Vain isä oli kaupungissa ja vietti huvilalla vain
viikonloput ja loma-ajan."

Luennossa mainittiin myös Paloniemen kartanon omistajan insinööri Albert Granstedtin tyttäret, joista Signen (s. 1865– k. 1929) kanssa Suomen kotiseutuyhdistyksen perustaja ja tutkija Robert Boldt (s. 1861– k. 1923) meni naimisiin v. 1891.

Boldt oli käynyt v. 1886 ensimmäisen kerran Lohjalla kasvitieteellisten tutkimustensa yhteydessä. Vuonna 1887 Boldtin leskeksi jäänyt äiti Nanny Frosterus vuokrasi kesähuvilan Horman rannalta Humppilanniemestä.

(Lohjan Kotiseutuyhdistys perustettiin v. 1894. Sen pohjana oli isänmaallis-kansallinen liike, jonka sortokaudet olivat synnyttäneet.)

  Paloniemen kartano oli Granstedtin jälkeen, vuosina 1897-1914, van der Gilse van der Pals -suvun omistuksessa, joka oli hollantilaisperäinen emigranttisuku Pietarista. Vuonna 1900 valmistui arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema kansallisromanttista tyyliä edustanut päärakennus.

Metsänvartijan talo, joka on Eliel Saarisen suunnittelema ja huvimaja sekä venevaja (Lohjan järven rannalla) ovat vielä tallella. Kartanon päärakennus tuhoutui v. 1950 tulipalossa. Rakennus toimi tällöin vanhainkotina. Myös 1901 valmistunut kivinavetta on edelleen paikalla, sen seinässä on edelleen kartanon isännän konsuli Hendrik van der Gilse van der Palsin nimikirjaimet. H. v. G. v. d. P.

Taidemaalari Ellen Favorin (s. Inari 1853 - k. Lohja 1919) on tiettävästi maalannut muutamia maalauksia Hormajärveltä.

 Vuonna 1894 Karjalan kannaksella perustettu, Kanneljärven kylässä toiminut Uudenkirkon Kansanopisto joutui muuttamaan Talvisodan takia v. 1939 aluksi Vihtiin, ja vuonna 1953 opisto muutti Hormajärven rannalle.

Opiston johtaja Matti Kähäri oli sanomalehden päätoimittaja ja vaimo Iiris Kähäri (s. 1914 - k. 1995) toimi kirjailijana. Hänen teoksissaan kuvattiin karjalalaisten sopeutumista Lohjan maisemiin. Hän toimi kirjallisuuden ja ilmaisutaidon opettajana Lohjalla Kanneljärven kansanopistossa 1953-1975 ja vapaana kirjailijana vuodesta 1976. Otolliset vuodet -romaani sijoittuu Lohjalle.

Rehtori Wäinö Hirsjärvi (s. 1890- k. ) on muun muassa kirjoittanut Horman laulun, johon ei tiettävästi ole sävelletty melodiaa.

Hirsjärvi oli Lohjan kulttuurielämässä monitoimimies, joka toimi runojen kirjoittamisen ohella historioitsijana ja sanomalehtimiehenä. Hän kirjoitti Lohjan Historia II -kirjasta osiot Venäjän vallan alusta Lohjan kunnan ja kauppalan jakoon 1926.

Irma Rouhiainen kävi 30.10.2007 ja kirjoitti:

Hormajärvisivuston valokuvissa Horman Rantoja linkissä on ottamani rannan kuva, jonka kiviportaat löytyivät Haavaistenniemen lounaisimmasta kärjestä eräällä loppukesän venereissulla. Ne kätkeytyvät osittain koivujen ja muun pensaikon suojaan, ja päättyvät ennen vesirajaa aivan kuin laituria varten. Portaiden leveys on metrin luokkaa, aivan kuin niiden reunoilla olisi ollut istutuksia. 1950-luvulla vastarannalle muuttaneet eivät portaista tienneet, lukuisia kertoja olen ohi hiihtänyt mutta eivät ole ennen silmiin sattuneet. Onko niemessä ollut joskus talo tai kesähuvila, tietääkö joku? Ainakin näkymä läntiselle selälle niemen kalliolta on ollut mahtava.

_______________________________________________________________________________

 Tämä on kiinteä dokumentti historiafoorumista.

Tähän olet voinut kirjoittaa omista muistoistasi Hormajärvellä:
Esimerkiksi mitä olet nähnyt/ kokenut järvellä ja sen ympäristössä?
Mitä Hormajärvi sinulle merkitsee?
Missä ovat lapsuuden kesäsi vietetty?
Ketkä tunnetut ihmiset ovat liikkuneet Hormajärvellä? Onko heistä jotain hauskoja kertomuksia/ anekdootteja?
Mitä tiedät oman kesä/ kotipaikkasi historiasta ja sen omistajista?
Miten luonto on ajan myötä muuttunut?
Keskustelu saa olla rikasta, kommentoivaa ja polveilevaa.

Kiitokset kaikille muistelijoille!