Vesiniitto vaatii pitkäjänteistä suunnittelua, sillä tehokas kasvien poisto edellyttää vähintään kolmen vuoden peräkkäisiä toimenpiteitä, jotka on ajoitettava heinä-elokuun vaihteeseen. Koneellinen niitto on kustannustehokasta, mutta vaatii Lupa- ja valvontavirastolle niittoilmoituksen (150 €, 2026) sekä suojellun hentonäkinruohon huomioimisen. Yhdistys ei hoida järviniittoja vaan ne kuuluvat vesialueiden omistajille.
Lampilahden niittoja on toteutettu testamenttivaroin vuodesta 2022. Hankkeen vetäjänä toimii Lampinlahden mökkiläinen Marja Haonperä, jolta voi myös kysyä neuvoja ja kokemuksia (marja.haonpera@gmail.com), kun suunnittelee oman rannan niittoa. Marjan kertomus Lampilahden niittohistoriasta:
REHEVÖITYNYT LAMPILAHTI/VESIKASVILLISUUS PROJEKTI VV. 2022-2026
ALKUTILANNE:
Kesän 2022 alussa Lampilahti näytti umpeenkasvaneelta lumpeiden ja järvisätkimen yhdistelmältä; laiturien ympäriltä jokainen rannan omistaja niitti avointa tilaa itselleen, uidessa selkään tarttui kiertyvät kasvit ja soudellessa airot tarttuivat kasveihin.
Harmitus oli melkoinen ja omat niitot eivät toimineet pidemmälle.
Sitten, pitkäaikainen ranta-asukas Marja-Liisa oli testamentannut Lampilahden parantamiseen tietyn kohdennetun summan euroja, ja Hormajärvi-yhdistys oli testamentin saaja. Virkistyskäyttöä ajatellen n. puolet Lampilahdesta otettiin tähän projektiin.
Toiminta alkoi ripeästi ranta-asukkaiden toimesta:
- Koneellinen niitto heinäkuun lopussa 2022/Pikkalan Kaislanleikkuu Oy
Vesi alkoi virrata jo ensimmäisen niittouran auetessa, olipa näky ihastuttava!
Niittojätettä tuli valtavasti ja niiden poisvieminen Munkkaan jätekeskukselle vaikeaa, mutta onnistui nelivetoauton-peräkärryn-talikkojen ja ostetun työn tuloksena.
Keräilevä niittokone teki hyvää jälkeä, rantatonteilla omistajat keräilivät tähteet.
- Juurakkojen koneellinen poisto lokakuu 2022/Pikkalan Kaislanleikkuu Oy
Seurattiin tilannetta ja toimittiin alkuperäisen suunnitelman mukaan poistamalla kevytruoppauksella lumpeiden juurakoita.
Niittojätteen läjitys ajettiin yhdelle rantatontille, joka tarvitsi tontin parannukseen massaa, keväällä 2023 jäte maisemoitiin ko. tontin yläosaan.
Sujui hyvin, ei kuljetuksia jäteasemalle, säästettiin kustannuksia ja vaivaa kuljetusten järjestämisestä.
- Koneellinen niitto heinäkuussa 2023/Pikkalan Kaislanleikkuu Oy
Tuli huomattavasti vähemmän jätettä ja taas toinen rantatontin omistaja otti jätteen tontilleen maisemoidakseen sen ja korottaakseen tontin yläosaa. Siihen tarvittiin 4 aikuista talikoimaan massaa.
- Juurakkojen koneellinen poisto syyskuu 2023/Pikkalan Kaislanleikkuu Oy
Huom! Järvestä nostettiin juurakoiden lisäksi mm. poltettuja tynnyreitä ja naulaisia lankkuja, jotka erittäin vaarallisen näköisiä suht. matalassa vedessä!
Juurakkojätteet läjitettiin rantatonttien (6-7) omistajien suostumuksella jokaisen tontille, josta jokainen hoiti omalla tavallaan jätteet poist rannasta talven jälkeen.
- Koneelliset niitot heinä-elokuu 2024-2025/Pikkalan Kaislanleikkuu Oy
Rutiininomaisesti hoidettu, jätettä paljon vähemmän ja taas rantatonteillle tasapuolisesti läjitettettyinä, mm.järvisätkintä esiintyi jonkin verran, lieneekö juurakkojen poisto aiheuttanut/antanut tilaa aluskasvillisuudelle.
- Koneellinen niitto heinäkuu 2026, vko 30 /Pikkalan Kaislanleikkuu Oy
Keväällä 2026 näytti siltä, ettei pinnalla näkynyt mitään kasvia, tietty lumpeita jonkin verran. Järvisätkin pois kokonaan, vain karvalehteä oli pohjassa.
LOPPUTULOS:
TILANNE hallinnassa, mutta koko ajan seurannassa. Kokemusperäistä tietoa saimme runsaasti, ja osaamme nyt toimia tämän projektin ansiosta myös tulevaisuudessa.
Kertomus ja kuvat: Marja Haonperä
ote Hormajärven huoltokirjasta (2012):
5.8 Vesikasvien poisto
Rannan virkistyskäytön kannalta on joskus perusteltua niittää suuremmat kelluslehtiset (lumpeet, ulpukat, ahvenvita, yms.) kasvit pois uimarannalta ja venevalkamasta. Kasvillisuuden täyttämissä lahdissa ja kapeikoissa väylän avaaminen vesikasvillisuuden keskelle helpottaa vesillä liikkumista ja lisää mahdollisuuksia virkistyskäyttöön, samoin veden vaihtuvuus paranee. Kasvillisuuden kuollessa ja maatuessa se muodostaa turvetta ja liejua joka tiheässä kasvustossa ei pääse kulkeutumaan pois. Kun tätä jatkuu vuodesta toiseen, matalat vesialueet madaltuvat entisestään ja voivat vähitellen kasvaa umpeen. Samalla kuollut vesikasvillisuus toimii hajotessaan järven sisäisenä kuormittajana (Ulvi & Lakso 2005).
On kuitenkin huomioitava, että luonnonvaraisen kasvillisuuden säilyttäminen suojaa rantaviivaa estäen ravinteiden huuhtoutumista veteen, varsinkin peltovaltaisilla rannoilla ja ojien suistoissa. Ruovikko antaa myös eläimistölle – kalat mukaan lukien – suojaa ja ravintoa, joten liian innokas niittäminen voi vähentää luonnon monimuotoisuutta ja vääristää eri kasvillisuusmuotojen välistä tasapainoa. Kasvillisuus sitoo myös pohjamateriaalia ja suojaa rantaa aallokon aiheuttamalta eroosiolta. Lisäksi vesikasvien poisto vapauttaa ravinteita nopeasti kasvavien mikrolevien käyttöön, mikä voi lisätä leväkukintoja ja aiheuttaa veden samentumista.
Hormajärvi on yksi Suomen tärkeimmistä luonnonsuojeluasetuksen sekä Euroopan Unionin luontodirektiivin mukaan suojeltavan hentonäkinruohon (Najas tenuissima) esiintymispaikoista. Sen esiintymien laajuutta Hormajärvellä ei toistaiseksi tiedetä. Näin ollen vesikasvien leikkaus on aina suoritettava harkiten ja varmistettava, että samalla ei poisteta tai pilata harvinaisen hentonäkinruohon kasvupaikkoja.
