Hormajärvellä on suoritettu laajamittaista hoitokalastusta viimeksi 2010-luvun loppupuolella, pääasiallisesti rysillä.
Rysäkalastusta ei pysty suorittamaan matalilla ranta-alueilla, joten katiska on omiaan rantavesissä! Ylitiheiden kantojen hoidossa jo yhdelläkin katiskalla voi pyytää kesässä merkittäviä määriä kalaa. Hoitopyyntiä on jatkettava säännöllisesti ja nyt on aika tarttua toimeen järvemme hyvinvoinnin parantamiseksi!
Hormajärvi-yhdistys lahjoittaa jäsenilleen 50 kpl kotimaisia Fishnet Oy:n valmistamia katiskoja omaehtoiseen hoitokalastukseen.
Miten hoitokalastus vaikuttaa järven tilaan?
Hoitokalastus vaikuttaa sisäiseen kuormitukseen usealla tavalla. Hoitokalastuksella muokataan järven ravintoverkkoa siten, että rehevöitymisen myötä runsastuneiden planktonsyöjä- ja pohjaeläinsyöjäkalojen määrää saadaan vähennettyä. Särkikalat käyttävät tyypillisesti ravinnokseen eläinplanktonia, joka taas laiduntaa kasviplanktonia.
Jos planktonsyöjäkaloja on paljon saalistamassa eläinplanktonia, niin sen määrä ei riitä pitämään kasviplanktonbiomassaa kurissa, jolloin muodostuu leväkukintoja. Osa kaloista taas (isommat särkikalat, mm. lahnat, pienet ahvenkalat) pöyhii sedimenttiä etsiessään pohjaeläimiä ravinnokseen vapauttaen näin sedimentoitunutta ainesta takaisin veteen, mikä lisää sisäistä kuormitusta. Hoitokalastuksessa kalojen myötä poistuu myös osa järveen tulleesta fosforista ja typestä.
Kiinnostaa! Kuinka saan katiskan itselleni?
Katiska-varauksen voit tehdä lomakkeella klikkaamalla tästä. Katiskat toimitetaan maaliskuun 2025 aikana Hormajärven ympäristön alueelle, tai ne voi noutaa Jantoniemestä erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Ainoa ehto katiskan saamiseen on maksettu yhdistyksen jäsenmaksu vuodelle 2025. Katiskoja lahjoitetaan yhteensä 50 kpl varausjärjestyksessä. Voit lähettää yhteystietosi myös katiska@hormajarvi.fi.
Mitä lupia katiskakalastukseen tarvitaan?
Katiskakalastus Hormajärvellä on maksutonta, tarvitset kuitenkin oman kalastuskuntasi luvan toimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa kalastuskunnalta saatavaa muovista läpyskää, joka kiinnitetään katiskaan, ja johon kirjoitat puhelinnumerosi ja nimesi mahdollisia katiskan katoamisia tai muita yhteydenottoja varten.
Mikäli omistat vesialueen, tätä ei luonnollisesti tarvita.
Mikäli olet 18-69-vuotias, sinun pitää suorittaa lisäksi valtion kalastuksenhoitomaksu. Kalastajat, jotka ovat ehtineet täyttää 65 vuotta 31.12.2023 mennessä (eli vuosina 1958-1955 syntyneet) on kuitenkin vapautettu kalastonhoitomaksusta.
Joten teinit ja seniorit rohkeasti katiskakalastuksen pariin, syntyy silkkaa säästöä!
Voit suorittaa kalastuksenhoitomaksun kätevästi netissä mm. seuraavilla verkkosivuilla:
eraluvat.fi/kohteet/kalastonhoitomaksu-88
kalastusluvat.kalapaikka.net/tarvittavat-kalastusluvat-2025/katiskakalastus/#tarvittavat
Lisätietoja löydät Maa- ja metsätalousministeriön ohjeesta.
Kuinka kasaan katiskan?
Katiskat toimitetaan rakennussarjoina. Paketin koko 90 cm x 65 cm x 5 cm. Ensikertalaisella voi hommassa tunti tai kaksi vierähtää, mutta kasaamiseen löytyy selkeät ohjeet valmistajan Youtube-kanavalta.
Kuinka katiskalla kalastetaan?
Parhaiten katiskalla saa saalista, kun pyydystä siirretään riittävän usein uuteen paikkaan. Koe katiska mahdollisimman usein.
Katiska tulee asettaa pohjalle vaaka-asentoon.
Havut katiskassa houkuttelevat ahvenia ja särkiä tulemaan katiskaan ja laskemaan mätinsä. Myös ”siemenkalat” keväällä, muutama pikkuahven tai -särki katiskassa lisää saalista.
Kesällä erilaisten houkutusaineiden käyttö katiskassa varmistaa saaliin. Tähän sopii hyvin kaurahiutaleet, kovaksi keitetty puuro tai leivänkannikat. Ne kannatta laittaa jonkinlaiseen harsopussiin, josta liukeneminen ja saatavuus kestää kauemmin.
Muista sulkea luukku, kun lasket katiskan pyyntiin!
Suomen vapaa-ajankalastajien -sivuilta löydät tietoa monipuolista tieto kalastuksesta, olitpa sitten aloittelija tai jo kokeneempi kalastaja.
Mitä sitten teen kalansaaliillani?
Hyviä särkikala-reseptejä löytyy paljon esim. vesi.fi:n Ruokaa särjestä -reseptit on koottu Marttojen särkiruokakilpailusta (2000) ja Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön kalaruokakursseilta (2016)
Hauskan jutun roskakalasta ruokapöydässä voit lukea Jarmo Hankivaaran kolumnissa ”Vieraat ahmivat kalapihvejä vesi kielellä, kunnes kerroin, mitä niissä on”.
Youtuben soittolistalla Katiskasta kalaa keittiöön löytyy LUVY ry:n ohjeita.
Yhteydenotot ja lisäkysymykset
Mikäli joku seikka jäi vielä askarruttamaan mieltäsi, laita rohkeasti viestiä katiska@hormajarvi.fi, niin laitetaan hommaa eteenpäin.
Hyvää kalaonnea!
