BirdLife Lohja-Siuntio ry (ent. Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry) eli ”Hakki” on mukana Hormajärven suojeluyhdistyksen Jantoniemen vanhan kosteikon (Sarvilan) (kuva 1) kunnostushankkeessa. Kunnostushankkeen yksi tavoite on vähentää järven pohjoisosaan maalta tulevaa kuormitusta.
Hakki on nimetty hankkeen yhdeksi ”suojelijaksi” ja tässä innostavassa roolissamme tarjosimme yhdistykselle kosteikkkoalueen linnuston kartoitusta hankkeen vaikutusseurantaa varten.
Hakki suunnitteli ja on jo toteuttanut linnustokartoituksen maastotyöt huhtikuun lopun ja toukokuun aikana. Ne perustuvat kolmena heti auringonnousun jälkeen (aamulla noin klo 5-8 aikaan) tehtyihin ääni- ja näköhavaintoihin, jolloin tunnistettiin ja kirjattiin kosteikon alueelta ja välittömästä läheisyydestä havaitut kaikki lintuyksilöt. Tulosten perusteella arvioidaan kosteikossa pesivä lintulajisto ja lajien parimäärät (reviirit).
Maastokäyntien perusteella Jantoniemen kosteikkoalueella tai sen välittömästä läheisyydestä havaittiin yhteensä 45 lintulajia. Varsinaisella kosteikkoalueella, joka on samalla suunnitellun uuden kosteikon toimenpidealue, pesii 27 lajia. Kosteikon pesimälinnuston kokonaisparimäärä on 53 paria.
Kartoitusalueella pesimälinnusto koostui pensaikkoisen avomaiden,rehevien luhtaniittyjen, lehtojen ja reunametsien lajistosta. Suurin osa oli pienikokoisia varpuslintulajeja, mutta joukkoon sisältyi myös pari kahlaajalajia (kurki ja taivaanvuohi). Kosteikon uomissa ja altaissa uiskenteli ja ruokaili poikueineen säännöllisesti sorsalinnuista sinisorsa, tavi ja telkkä, joista tavi ja telkkä ovat säännöllisiä ruokailijoita pesien todennäköisesti alueen ulkopuolella.
Kosteikkoalueen pesimälinnustossa eniten pesimäpareja (pesimäreviireitä) oli Suomen yleisimmällä ja runsaslukuisimmalla lintulajilla pajulinnulla (5 paria). Pajulintu on sopeutunut elämään monenlaisessa metsäisessä ympäristössä myös näiden eri kehitysvaiheissa.
Toiseksi eniten alueella oli sen rehevimmissä lehtolaikuissa esiintyvällä lehtokertulla (4 paria). Ruokokerttunen oli valinnut lajilleen tyypillisesti kosteikolta yleisesti ja paikoin melko laajasti esiintyneitä ruovikkokenttiä 4 parin voimalla. Kosteikon avomaan pensaikoissa yleisesti lauleskellut pajusirkku (3 paria) ja yhtä monta samankaltaista reviiriä (3) ”vallannnut” pensaskerttu olivat seuraavaksi runsaslukuisimmat pesijät.
Punarintoja (3 paria) viihtyi kosteikon länsiosan vesiuomia ja -altaita sijaitsevassa kostean maapohjan lehtipuuvaltaisessa metsässä ja sen lähettyvillä. Siellä punarinnat olivat hieman runsaslukuisempia kuin samalla alueella pesivät sinitiainen, talitiainen ja rastaat (laulurastas, punakylkirastas, räkättirastas), joita oli kaikkia 2 paria pesimäpuuhissaan. Taulukossa 1 on esitetty kaikki pesimälajit ja niiden parimääräarviot.
Kosteikon pesimälajeista pajusirkun kanta on valtakunnallisesti vaarantunut (VU). Ruokokerttunen, pensaskerttu, punavarpunen, harakka ja taivaanvuohi ovat silmälläpidettäviä lajeja (NT). Kosteikon läheisyydessä tavattiin korea pensastasku, jonka pesimäkanta on vaarantumassa (VU). Lähimetsässä huhuilivat koiras ja naaras lehtopöllö toisilleen.
Karnaisten lammen suunnalta kaakkuri kävi aina välillä kaakattamassa matkalla saalistamaan kaloja Hormajärven vesiltä. Kuikat toki järvellä äänessä nekin kuten laulujoutsenet. Onneksi sekä laulujoutsenilla että kosteikon suojissa ruokailevalla kurkiperheellä menee lajina jo paremmin kuin monella muulla lintulajilla (kuva 2).
Jantoniemen kosteikko lähiympäristöineen on pienialalisuudestaan huolimatta hyvin tärkeä sen pesimälinnustolle myös monille muille siellä vieraileville lintulajeillle. Kosteikko tarjoaa monipuolisesti ruokaa, suojaa ja kerää etenkin muuttoaikana paljon uusia vierailijoita. BirdLife Suomi ry: n ylläpitämän ja lintuharrastajien voimin Tiira.fi-lintupalvelun tietokannan kuuden vuoden aineiston perusteella (1.1.2020- 31.12.2025) kosteikkoalueelta ja sen ympäristöstä on tavattu 10 muutakin lintulajia, joten vuosittain voi alueella tavata hyvinkin 55-60 lintulajia tai enemmänkin!
Jantoniemen 1990-luvun puolivälissä viljelymaasta rakennetun kosteikon on luonnollinen kehitys muokannut omin voimin kasvistoltaan, eliöstöltään ja maisemaltaan hämmästyttävän kauniiksi ja monimuotoiseksi (kuva 3). Tulevassa kosteikon kunnostussuunnitelmessa on kosteikon nykytila kaikessa arvossaan huomioitava, jotta kosteikon arvo säilyisi vähintään nykyisenlaisena ja – täyttäisi samalla vesiensuojelulle sinne asetetut uudet toiveet.
Aki Mettinen, Hakki, suojeluvastaava, biologi
Lohjalla 2.7.2026
